Kahvilla Amélien kanssa Zagrebissa

Uusi viikko on hyvä aloittaa muisteluilla ja antamalla lupaamani kahvilavinkki. Olimme siis toukokuussa parin viikon reissulla ja viihdyimme Kroatian pääkaupungissa muutaman päivän. Kroatia on tunnetumpi rannikostaan, mutta minusta Zagreb oli näkemisen arvoinen. Ja sieltä löytyi reissun lempikahvilani: Amélie!

.

.

Amélie oli kuin söpöydessään aivan mahtava. Kahvila löytyy keskeltä kaupunkia kauniin kaksitornisen kirkon juurelta.  Muistaakseni luin jostain kirkon olevan nimeltään ”Katedrala Marijina Uznesenja” ja suomeksi samainen kirkko löytyi nimellä Pyhän Markuksen kirkko.

.

.

Reissun parasta antia oli istua pitkiä aikoja kahviloissa, lukea kirjaa ja nauttia kiirettömyydestä. Ja mikä parasta, Kroatiassa eivät kahviloiden hinnat hirvittäneet. Kaksi lattea ja leivonnainen taisi lähteä helposti alle viidellä eurolla.

Näitä söpöjä (ja huokea hintaisia) kahviloita soisi löytyvän enemmän Suomestakin. Ainakin joissakin kaupungeissa olisi vielä petrattavaa kahvilakulttuurissa, kun kahvilavalikoima supistuu illan tullen kahteen.

.

.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin; voi ihana toukokuu ja Amélie!

Advertisements
Kategoria(t): Hengähtäminen, Kahvittelua, kevät, Löytö, vinkki. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Kahvilla Amélien kanssa Zagrebissa

  1. Elsi sanoo:

    Voi jösses, oikeasti. Mun haaveammatti oli joskus kahvilanpitäjä: tällaiselta minun kahvilani näyttäisi! Muutamilla tarkoin harkituilla (?) räikeillä väripläjäyksillä piristettynä, tietysti.

    • Free Rabbit sanoo:

      Tää oli mun mielestä niin huippupaikka. Menee just sen verran jo överiksi tuo sulosuus, että se on aivan mahtavaa. Vastaavanlaisia oli muitakin, joissa sitte istuskeltiin puolet lomasta 😀 Musta tuntuu, että kahvilanpitäjä on jonkinlainen yleismaailmallinen haave. Mä oon kans miettiny moneen otteeseen, et oisko se kahvilan pyörittäminen mun juttu. Jossain vaiheessa olin jo aika varma, että on. Toisaalta kymmenen vuotta ravintola-alan hommia opetti, että onhan se aika kuluttavaa ja v-mäistä hommaa välillä. Mut oishan se ihana sellanen oma paikka, jossa sit leipos aina aamulla sitä porkkanakakkua (ainoa joka luonnistuu suosiolla) ja kaverit kävis kahvilla, eikä niiltä kehtas sit pyytää ees rahaa ja palkkapäivänä kirois ittensä 😀 Ehkä tää nykynen uravalinta on parempi…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s